Vesilahti

Vesilahden luonto jakautuu kolmeen maisema-alueeseen. Pyhäjärven rannat vaihtelevat karuista rantakallioista reheviin ruovikkolahtiin. Sisämaassa savimaiden laajat viljapellot ja laitumet muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman, joka edustaa varhaishistoriallisesti merkittävää Keski-Hämeen viljely- ja järvimaisemaa. Kunnan etelä- ja länsiosissa maisemaa hallitsevat karut moreeniseudut laajoine havumetsineen sekä pienet metsäjärvet ja lammet.

Pyhäjärven eteläosan saaret ja niemet — kuten Laukonniemi ja Hinsalanniemi — jakavat vesistön pienemmiksi selkävesiksi. Laukon kartanomiljöö puistoineen, viljelyksineen ja hakamaineen on maisemallisesti poikkeuksellinen kokonaisuus ja yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurimaisemakohteista. Laukonhaassa kasvaa laaja pähkinäpensaskasvusto jäänteenä jääkauden jälkeiseltä lämpökaudelta.

Vesilahden pinnanmuodot ovat pienpiirteisesti vaihtelevia ja paikoin jyrkkiä. Kunnan korkein kohta on etelärajalla sijaitseva Hyttysniitynvuori (162 m). Kallioperä kuuluu liuskeisia kivilajeja sisältävään alueeseen.